Tänään heräsin aamulla kuudelta. Junamme lähtisi rautatientorilta puoli yhdeksän. Sain jo ammulla kamalan hepulin kun huomasin että kello oli jo seitsemän. Tuli siinä hieman huudettua että miksei äiti ollut minua herättänyt. Onneksi hän sitten kertoi minulle tietämättömällekkin että tänään siirrettiin kelloja ja että kello olikin vasta kuusi. No kun sitten rauhoituin aloin pakkaamaan Camin loput tavarat. Joutuisin itse menemään ensimmäistä kertaa kehään. Se pelotti minua.

Junaan ehdimme hyvissä ajoin ja aloimme etsiä paikkojamme. Lemmikki vaunussa oli meidän lisäksemme Kissa, kääpiöpinseri joka oli myös tulossa pentunäyttelyyn ja sekarotuinen joka oli menossa samassa hallissa olevaan tokoon. Tämä n. tunnin matka meni oikein nopeasti rupatellessa muiden eläinihmisten kanssa.

Lahteen päästyämme otin kartan esiin ja aloin suunnistaa minnemeidän piti mennä. Onneksemme tämä parkkihalli ei ollut kuin puolen kilometrin päässä.

Paikalle saavuttua minä menin lipunmyynnin kautta (tosin ostin vain luettelon) ja äiti Camin kanssa rokotustarkastukseen. Rokotukset olivat kunnossa ja he pääsivät sisään. Tämän jälkeen katsoin heti luettelosta että ketkä meillä oikein oli vastassa. Mukana olivat Mökötuvan Jippo ja Picaron Agil... joka ei kuitenkaan tuomarinmuutoksen takia tullut paikalle.

Kun äiti ja cami menivät kehälle istumaan menin minä tähystämään tavaroita. Heti ensimmäiseksi ostoksekseni ostin numerolle tarkoitetun "hihanauhan". Tämän jälkeen keskityin Camin kanssa treenaamiseen ja rauhoittumiseen.

Vihdoin kehämme alkoi. Ensin meni Uros eli Jippo. Koska Jippo oli ainoa luokassaan oli se PEK1 ja sai KPn. Tämän jälkeen menimme me. Yllätyin todella kun tuomari ojensi meille punaisen nauhan lisäksi myös lilan eli KPn. Se tarkoitti sitä että kilpailisimme ROP.- tai VSP-pennusta. Tuomari laittoi meidät kiertämään kehää ympäri ja ojensi sitten ruusukkeen. Koska tuomari antoi ensiksi Jipon omistajalle ruusukkeen luulin että se tarkoitti että Jippo olisi ROP, mutta kuitenkin meille tulikin ROP ruusuke. Aluksi en ymmärtänyt lainkaan sitä. Hetken päästä kuitenkin käteltyäni tuomarin menin äidin luokse onnesta hihkuen. Huomasin myös että Camin kasvattajat Carola ja Risto olivat ulleet paikalle. Risto onnitteli ja minä hihkuin onnesta punaisena.